lauantai 5. toukokuuta 2012

Niin lähellä, niin lähellä...

Sateinen keli, välillä satoi kehässä ollessammekin, muutoin pilvistä. EVL-koiria 9kpl, me oltiin neljänsiä suorittavia. Paikallaolot 5+4. Purin koiraa vähän viereisellä kentällä ennen kokeen alkun. Luoksetulon jätöstä palkka, luoksetulon stoppi, seuruuta, kaukojen yksi nousu. Koira oli aika kiihkeä ja ennen kehään menoa en tehnyt mitään. Palkkapurkki oli mun taskussa (kehässäkin, soo soo minua :P).

Makuu: 10. Ei ollut siis edes haistellut, työvoitto! :)

Istuminen: 0. Taisin riemastua liikaa edellisestä, koska jotenkin mulla hajosi pakka ihan totaalisesti. Koira oli sivulla ja katselin muka koska alkaa tapahtua. Silti liikkurin "liike alkaa" ja "käsky" tuli ihan puun takaa, ja olin ihan että wtf mitä mun pitikään tehdä. Siis tiesin että istuminen, mutta mun päästä katosi mitä mun koiralle tässä on sanottu! Muut sanoi jo paikkaa ja odottamista ja ties mitä, ja mä muistin että ai niin pysy! Otin jo askeleen muiden perään ja samalla katsoin koiraa ja sanoin käskyn. Enhän mä tee koskaan niin, vaan pää ylhäällä koiraan edes vilkaisematta annan käskyn ja lähden. Mudi nousi hämillään seisomaan lähteäkseen mukaan. Näin sen ja olin jo kääntyä antamaan uuden istu-käskyn, mutta en tiennyt saako niin tehdä (tuskin), niin kävelin vaan pois. Nollahan se oli joka tapauksessa, mutta koiralle olis ollut kivempaa auttaa, kun tää oli niiiiiiin mun moka. Se oli seissyt aikansa ja sitten katsellut ympärilleen ja vissiin todennut että muutkin istuu, ni pyllähtäny istumaan. :D

Voi vittu että vitutti! Meillä ei ole niitä kympin liikkeitä juurikaan, joten yksi nolla mistä tahansa on jo aikamoisen varma hyvästi ykköstulokselle. Päätin, että nyt tärkeintä on hyvä fiilis, nollaan vaikka kaikki, mutta autan koiraa niin että se onnistuu kaikessa.

Yksilöliikkeet tehtiin sekoitetussa järjestyksessä kahdessa osassa.

Seuruu: 8,5. "Pitää paikkansa todella upeasti, mutta kontakti katkeilee. Kun sen saisi ehjäksi, koko suoritus olisi huomattavasti siistimmän näköinen". No kah, tutulta kuulostaa! Kaavio oli kivan erilainen ja lyhyehkön tuntuinen.

Luoksetulo: 5,5. Lähti aika maltillista laukkaa, joten stoppi onnistui hyvin. Maahan meno suht normi eli himpan nopeampi saisi olla huippuarvosanaan. Sitten kutsuin "sivu" ja koira vaan toljotti! Toistin käskyn, niin koira tuli eteen. Voi hyvää päivää senkin sika, mitä sovellusta tää nyt taas oli?! Siitä vielä kolmannella käskyllä sivulle, mutta taisi talloa mun varpaille tai jotenkin se oli ruma, koska noin vähän pisteitä jäi.

Ohjattu: 9. Hyvä töppöset! Ohjattu tehtiin niin, että kapulat olivat ihan ruudun edessä, ja ruutumerkit siis paikoillaan. Arvoin meille vasemman, ja sen takana meni vielä luoksetulomerkitkin. Merkki oli hidas, merkiltä kapulalle normaalia hitaampi laukka mutta suunta hyvä. Nosto taisi olla nopea mutta paluu himpan hidas laukka, ja tiputti raville vähän ennen minua. Koira oli mun silmiin vähän epävarma, kun kapuloiden ympärillä oli ties mitä häiriöitä. Upeeta, että löytyi!

Ruutu: 8. Ohjatun alkupiste toimi ruudun merkkinä, ruutu merkiltä vasempaan. Vaaleanpunaiset ruutumerkit, iso merkkikartio. "Se olis ollut kympin ruutu ilman tuplakäskyä, voi harmin paikka". Alussa siis merkkikäskyn jälkeen koira vaan mollotti sivulla hienossa kontaktissa... toisella käskyllä merkki reipas, ruutuun hyvällä vauhdilla ja suoraan, hyvä paikka ruudussa. Ja se pysyi siellä liikkurista välittämättä ja tuli seuraamaan vasta omalla käskyllä!!

Tässä välissä pääsi palkalle ja sitten autoon joksikin aikaa.

Tunnari: 9. Oma oli toinen oikealta, kapulat rivissä. Aloitti oikealta, meni vasempaan päätyyn, palasi oikealle päin, hyppäsi matkalla parin kapulan yli ja otti oman. Paluu ravilla. Olin ihan varma, että näinköhän se tuo omaa, kun se parin kapulan skippaus oli niin outo!

Kaukot: 9. S-i-m-i-s-m. Koiralla oli just sopiva vire. Jos on liikaa, se tekee esim. seisomaan nousun liian pitkäksi, ja pitkästä seisomisesta on hankala koota itseään enää taaksepäin. Jos taas liian vähän virettä, se ei tee ekalla käskyllä. Pikkasen oli jossain tullut eteenpäin. Mun silmään esim. i-s oli tosi hieno, "lyhyt" ja sääteliäs seisominen :)

Metallihyppynouto: 9. Valitsin pienen kapulan, se oli ehkä jo turhan pieni. Pelkäsin, että koira ei löydä sitä esteen takaa, mutta hyvin meni suoraan kapulalle. Nosto olis voinut olla himpan reippaampikin. Paluu ravilla.

Zeta m-i-s: 7. Ja taas ohjaaja kämmääääää. Istumisessa koiran viereen palatessa mun askeleet ei muka sopineet hyvin ja steppailin kolme-neljä askelta ennen koiraa ihan friikisti. Seuraa-käskyllä se ei lähtenyt mukaan, ja tuomari sanoi että koira jäi. Voi helevetti, olis ollut kympin zeta muuten! Sillon kun koira keskittyy, ohjaaja ei, hyvä minä!

Yhteensä 235,5p, 2. tulos, sijoitus 5./9. Nollatuloksia ei lainkaan, kaksi ykköstä. Voi luoja että mua korpesi se istuminen, jos se olis vaan istunut niin meillä olis ollut ykkönen :( Mutta ei auta jossittelu. Olen kuitenkin todella tyytyväinen siihen, että suoritus oli ehjä, ne ylipäänsä vaikeat liikkeet (ruutu & ohjattu) onnistui ja myös että tän kokeen haastavasti aseteltu ohjattu onnistui, vire oli aikalailla optimitasolla, koira teki mun kanssa hommia eikä meinannut koko ajan karata kehästä palkalle tms. Tuomarikin kehui, että oli hyväfiiliksinen suoritus :)

...mutta mä olisin niin kaivannut sen ykkösen.

4 kommenttia:

E kirjoitti...

No,ensi kerralla Laurakin keskittyy, niin sitten napsahtaa 1.

Pinja kirjoitti...

Se ykkönen olis aina tarpeen. Meillä sama juttu viime kokeessa, mutta enköhän astu koiran varpaille ja muutenkin yritä sabotoida suoritusta:) Nöyryyttä tässä oppii, jos ei muuta.

P-nella kirjoitti...

Se voi joskus olla niin pienestä kiinni. Mutta iloitse nyt aidosti siitä, jos olet onnistunut kisavireen kanssa! :)

Veera kirjoitti...

Näimpä, ei riitä pelkästään, että koira osaa ;) Onnea hyvästä suorituksesta!